Espagnol, por favor!

Coucou!

Anteeks että ei oo kuulunu mitään kahteen viikkoon, mutta hengissä ollaan! :D Taas kerran on ollu tosi paljon kaikkee ohjelmaa, mutta täältä tulee.

Nyt arki lähtee mullakin rullaamaan pikkuhiljaa 15 kesälomaviikon jälkeen. ;) Käyn koulussa, urheilen, teen läksyjä ym. Koulu on täällä ihan erilaista kun Suomessa, niin hyvässä kun pahassa. Mulla on 30 tuntia viikossa, mutta se jakautuu tosi epätasasesti. Maanantaisin on 10 tunnin päivä, mutta keskiviikkosin vaan pari tuntia. Noi maanantait ottaa kyllä aika koville, enkä jaksa sillon lähteä edes lenkille. Mutta onneks viikon raskain päivä on heti viikonlopun jälkeen, niin oon ainakin virkeimmilläni!

Mun mielestä täällä lukio vastaa suomalaista yläastetta. Meitä oppilaita kohdellaan enemmän "lapsina" kun Suomessa, mikä on ärsyttävää. Täytyy myöntää, että jotkut oppilaista on kyllä tosi lapsellisia, mutta täällä aikuistutaan näköjään vähän myöhemmin. Porukka käyttäytyy kun suomalaiset yläasteikäset, esim. kaikki roskat putoo käsistä maahan, lattioille syljeskellään jne. Tosi monella on semmonen "mitävälii" asenne, mikä on raivostuttavaa. Suomessa on tottunu, että semmosta ei tartte enää lukiossa kattella. Siitä huolimatta opettajia kunnioitetaan paljon, eikä niitten kanssa olla eri mieltä. Mutta tossa oli tommosia huonoja puolia, on sielä paljon hyvääkin. Nyt kun alkaa oikeesti tutustustua ihmisiin, niin kaikki vaikuttaa mukavilta. Oon huomannu, että nyt alussa mun täytyy olla ite hypersosiaalinen. Kukaan ei edes tiennyt, että meidän koulussa on vaihtari, ja tosi moni kysy että mikäs se semmonen on. Nyt suurin osa tietää mut, ja ihmiset tulee juttelee mulle, että "heii, ootko sää se tyttö Suomesta" ja "mitä oot tykänny olla tääl
lä" jne. Nyt alan pikkuhiljaa saamaan "oikeita" kavereita, mikä tuntuu helpottavalta, sillä ystävien saaminen ulkomailla ei oo itsestäänselvyys. Nyt kaikki on kiinostuneita musta, mutta vaihtarin on tärkeetä saada oikeesti hyviä kavereita, joiden kanssa voi olla koko vuoden, sitten kun kaikki "alkuhehkutus" on ohi. Mun pitää vaan käyttää tilaisuus hyväksi, ja olla itse tosi soiaalinen. Onneks oon jo löytäny samanhenkisiä ihmisiä täältä. Heti alussa bongasin mukavan näkösen tytön mun luokalta, ja menin juttelee ja esittelee itseni. Se pyysi mua syömään yhdessä sen kavereiden kanssa, ja siitä lähtien oon ollu niiden kanssa. Tottakai oon silti tutustunu paljon muihinkin ihmisiin! ;) Mun vaihtarivuoden ainoo pelko on ollut, että en saa kavereita ja jään koko vuodeks yksin, mutta nyt tuntuu että se oli ihan turhaa. Uskon, että omalla positiivisella asenteella ja leveällä hymyllä kaikki on mahdollista!

 Otsikko viittaa siihen, että alotin tällä viikolla espanjan opiskelun. En tajunnu sanaakaan, mutta ei haittaa! Opettaja oli tosi mukava, ja se kyseli kaikkee Suomesta. Me lähetään ehkä Espanjaan meijän luokan kanssa! Siitä lisää myöhemmin. Täällä melkein kaikki muutkin opettajat on kivoja, ja ne selittää mulle asiota erikseen hitaalla ja selkeellä ranskalla, niin että ymmärrän. Multa ei myöskään vaadita läheskään samoja asioita, mitä muilta oppilailta. Tiistaina fysiikanopettaja oli ihan innoissaan, kun osasin vastata pistokokeessa kahteen kysymykseen. Enkussa multa vaaditaan enemmän kun muilta, mutta ei se silti oo paljoo. Ranskalaisten nuorten englannin taidot on ihan olemattomat, esim. mun luokkalainen tyttö ei osannu sanoo englanniks "hello, my name is...". Ensviikolla mua pyydettiin pitämään itsestäni ja Suomesta esitelmä enkuks, jee! Ainoa poikkeus noihin mukaviin opettajiin on ranskanope, mun "luokanvalvoja". Se oli tosi kiukkunen, kun en ollu kirjottanut esseetä yhestä kirjasta, jonka muut oli lukenu kesälomalla. Siltä ei kauheesti ymmärrystä herunut, kun kerroin että oon opiskellut ranskaa vasta vuoden, ja yhden sivun kääntäminen kesti multa yli puoli tuntia. En kuitenkaan jaksa olla kiinnostunu yhden opettajan mielipiteistä. Yritän parhaani ja se riittää.

Oon 2 viikon sisällä käynyt 3 kertaa leffassa. Ranskankielisten leffojen kattelu onkin hyvää harjotusta, ja oon ymmärtänytkin jotain. Täällä ihan kaikki telkkariohjelmat dubataan. Katottiin veljen kanssa pari päivää sitten Simpsoneita ranskaks, ihan järkyttävän kuulosta! :D Oltiin just perjantai-iltana koko perheen voimin leffassa, ja käytiin syömässä ihan parhaassa kreppiravintolassa. Ranskaks siis la crep, iso ohut täytetty lätty. Valkkasin krepin, jossa oli kahta eri juustoa ja ankkaa. Ai että oli hyvää! Ja jälkkäriks tietysti makee versio (vielä parempi!), joka oli täytetty nutellalla ja se tarjoiltiin paksun vaniljakastikkeen kanssa, aah <3 Ja juustoista tulikin mieleen, että perhe lupasi joka viikko ostaa yhden uuden juuston kokeiltavaksi, jotta vuoden jälkeen tuntisin kaikki tunnetuimmat ranskalaiset juustot. Ja sehän sopii, sillä j'adore les fromages!

Viimeviikonloppuna kävin ekaa kertaa Marseillessa. Vaikka oltiinkin koko päivä sielä, ei silti ehditty kiertää kun vähäsen keskustaa. Käytiin mm. Marseillen oopperatalolla, Vanhassa Kaupungissa, satamassa, jossain palatsissa, museoissa, maailman söpöimmässä herkkuputiikissa ja syömässä. Tällä kertaa ei shoppailtu, sillä oli joku erikoispäivä, millon oli auki semmosia kohteita, mitkä ei normaalisti oo auki turisteille. Marseille on tänä vuonna Euroopan kulttuuripääkaupunki, ja sielä oli pystytetty ulos paljon erilaisia näyttelyitä. Rakastuin Marseilleen heti! Sielä on vanhaa ja kaunista niin kun Pariisissa, mutta se on meren rannalla, sielä on lämpimämpi, paljon vähemmän turisteja ja siistimpää. Eli täydellistä! Olin yllättyny, sillä olin kuullut sen olevan paljon likaisempi ja epäsiistimpi mitä se oikeesti oli. Onneks mennään sinne vielä monta kertaa uudestaan, sillä mulla on niin paljon paikkoja missä haluan käydä siellä (ja shoppailla!). :)

Eilen vietettiin Camillen 17-vuotis synttäreitä. Kaikki sukulaiset tuli meille kahekstoista (eli yheks :D) ja sitten istuttiinkin seuraavat 5 tuntia ruokapöydässä. Mutta oli tosi kivaa! Huomasin, että mun ranska on oikeesti parantunu sitten viime kerran (3 viikkoo sitten) ja pystyin puhumaan ihan normaaleista asioista. Sainkin kuulla, että puhun jo hyvää ranskaa, mikä tuntui ihanalta. Ei sitä nyt vielä hyväksi voi sanoa, mutta kyllä se menee koko ajan parempaan suuntaan. Eilen join juhlissa ekan kerran samppanjaa, ja hyvää oli! ;) Ruoka oli ranskalaiseen tapaan taas ihan uskomatonta. Ensin oli alkupalapöytä (vähän niinkun tapaksia?), jossa oli erilaisia oliiveja, leivänpalasia, tuoreita ja säilöttyjä vihanneksia, kastikkeita, pieniä piirakanpalasia... Sitten oli erikseen vielä alkuruoka, joka oli pähkinä-juustosalaatti. Pääruokana oli pastagratiinia, joka muistutti suomalaista makaroonilaatikkoa, paitsi että se oli kuorrutettu juustolla ja ne makaroonit oli paistettu voissa keittämisen jälkeen. :D Koska alkuruoat oli noin runsaat, niin pääruokaa oli lautasella vaan pieni nokare. Pääruoan jälkee tuotiin kakut pöytään ja annettiin lahjat. Mää olin ostanu hajuveden, mutta annoin sen jo oikeena syntymäpäivänä, torstaina. Sitten vaan istuskeltiin ulkona terassilla, juotiin ja juteltiin sukulaisten kanssa iltaan asti. Täällä on niin ihanaa, kun joskus yheksän aikoihin on vielä yli 20 astetta lämmintä.

Samppanjaa! :DD

Sain sukulaistytöiltä söpön kortin, "Tervetuloa Aino, me rakastetaan sua", aaws! :)

Bisous, Aino 

Koulu alkaa

Moikka!

Olipas kiva viikko! Ohjelmaa on ollut runsaasti, mutta hyvä niin. Joka ilta oon älyttömän väsynyt ja melkein kaadun sänkyyn jo ennen kymmentä. Tällä viikolla koulu alkoi, käytiin Calanqueseilla uimassa ja ruskettumassa sekä eilen oltiin koko päivä Aix En Provencessa. Se on semmonen iso kaupunki tässä lähellä. Ja les Calanques, se on iso (luonnonsuojelu?) alue, jossa on valtavat pystysuorat valkoset kalkkikivikalliot ja ihan kirkasta vettä. Siellä oli  aivan mielettömät maisemat! Myöskään muita ihmisiä ei pahemmin ollu, koska sinne on niin hankala mennä. Laskeuduttiin semmosta tosi jyrkkää ja kallioista polkua pitkin alas rantaan, ei ollu ihan helppo homma! Noh, saatiinpahan ottaa aurinkoa ihan rauhassa. ;) Host-äiti oli tehnyt mulle ja siskolle ihan parhaat eväät, ja niitä sitten nautiskeltiin sielä auringonpaisteessa. Olin siis host-siskon kanssa sielä, koska tää kyseinen ranta oli sen lemppari, ja se halus ehdottomasti näyttää sen mulle. Ja mää haluan kyllä mennä toisenki kerran! Kun oltiin uimassa, niin sattu pieni onnettomuus, sillä meduusa poltti mua. En yhtään huomannu sitä, kunnes se oli jo uinut mun jalkaa päin. Vaikka se olikin pieni, niin kyllä tuntui! Pisto osui noin polven kohalle, ja siitä se lähti säteilemään koko sääreen. Se oli semmosta poltetta, joka kesti noin tunnin. En ees osannu ajatella, että täällä olis meduusoja!

Siellä se rantavalas makoilee

kanasalaattia ja joku hedelmäjälkiruoka, nam!



Ranska on alkanut sujumaan ihan hyvin. Ymmärrän puhetta jonkin verran, jos sitä puhutaan tarpeeksi hitaasti. Onneksi perhe tajuaa, etten puhu täydellistä tai edes hyvää ranskaa, joten heidän kanssaan se sujuukin ok. Host-sisko puhuu hyvää englantia ja äiti osaa muutaman sanan, mutta muut puhuvat pelkkää ranskaa. Se on ihan hyvä, koska silloin ranskaa on vaan pakko puhua muiden kanssa. Jos en ymmärrä (tai siis kun en ymmärrä :D) niin silloin sisko tulkkaa englanniksi. Mutta esim. kaupassa, myyjät puhuvat niin nopeasti, etten ymmärrä sanaakaan, mikä on välillä tosi turhauttavaa. Joskus pitää selvittää jotain asiaa, mitä perhe ei tajua enkuksi, enkä minä ranskaksi, niin sitten vaan huidotaan käsillä ääntä korottaen ja elehditään paljon ranskalaiseen tyyliin. :D Tein muutama päivä sitten listan tärkeistä sanoista mitä en osaa, ja opettelen ne viikon aikana. Tästä se lähtee!

Eilen tosiaan käytiin Aix:ssa (se lyhennetään tolleen, koska kukaan ei jaksa kirjottaa Aix En Provence) shoppailemassa ja syömässä. Oli tosi kivaa, ja tunsin oloni niin ranskalaiseks, kun kopistelin pikku mukulakivikatuja korkeissa koroissa ja pysähdyttiin johonkin paikallisten suosimaan kahvilaan istuskelemaan ja juomaan. Täällä oikeesti KAIKKI naiset käyttää korkokenkiä, ja pukeutuu muutenki tosi naisellisesti. Ottakaa Suomi mallia!!! Täällä on niin hyvät shoppailumahdollisuudet, ettei mitään rajaa! No, onneks mulla on joka kuulle budjetti, mitä noudatan tiukasti, niin ei mee ihan överiks. :D Ja okei, myönnetään etten osaa kääntä näitä kuvia tabletilla! ;))

Nää italialaiskaunokaiset pääsi heti käyttöön

Tää kangas oli niin ihana, että oli pakko ostaa!

Tän mekon ostin Pariisista

Zaran sovituskopissa...

Astetta hienompi balettipuku

Mää, tonnikalasalaatti ja kylmä mojito = täydellinen lounas

Ranskalainen manikyyri tottakai, kun Ranskassa ollaan!

Koulu alkoi perjantaina. Aluksi pelotti aika paljon, mutta onneksi tutustuin heti muutamaan tyttöön luokallani. He auttoivat löytämään oikeat luokat, ja tunneilla sain muistiinpanot heiltä. Täällä teini-ikäiset eivät osaa sanaakaan englantia, joten kommunikointi on vähän hankalaa. Onneksi yksi tytöistä puhui sitä tosi hyvin. He vaikuttivat tosi mukavilta ja tulivat syömäänkin mun kanssa samaan aikaan. Ei olisi ollutkaan kivaa istua yksin yli 1000 oppilaan joukossa! Koulupäivät on täällä tooosi pitkiä, esim maanantaisin mulla on koulua 8-18! Onneksi keskiviikkoisin koulua on vain muutama tunti, se on joku yleinen käytäntö täällä. Lukujärjestys on sama koko vuoden, mikä voi tuntua aika tylsältä kun on tottunut sen vaihtuvan 6 kertaa vuodessa... Opettajia pitää puhutella Madame tai Monisieur, eikä opettajia todellakaan kutsuta etunimellä. Myöskin sinuttelu olisi kamala virhe. Aloitan espanjan opiskelun, mikä myöskin jännittää. En ole opiskellut päivääkään espanjaa, ja joudun ryhmään, missä muut ovat lukeneet sitä jo 3 vuotta! Opiskelen myös kuvista, liikuntaa, englantia, englannin kirjallisuutta (kyllä, englannille on 2 eri oppiainetta!), ranskaa ja historiaa. Itse koulurakennus oli aikamoinen shokki. Likainen ja ruma lähiökoulu. Käytävillä tai ulkona ei ole penkkejä, pakko istua lattialla. Vessoissa ei ole paperia, vaan se pitää tuoda itse! Luokissa ei ole ilmastointia, eikä ikkunoita saa auki, mikä on aika tukalaa plus 35 asteen lämpötilassa!  Tämän vuoden jälkeen kyllä arvostan suomalaista koulujärjestelmää... Koulun hyvät puolet ovat runsaat ja pitkät lomat, sekä ruoka. Meillä on kesäloman lisäksi 8 viikkoa muita lomia. Ja ruoasta, täällä tosiaankin kouluissa on alkupalat, pääruoka, juusto ja jälkiruoka.

Bisous, Aino

Paljon kaikkea

Salut! Täällä sitä nyt ollaan, makoillaan Välimeren lämmössä. :D Viikossa on tapahtunut niin paljon, etten tiedä mistä aloittaa, mutta mahtavaa on ollut! Kaikki on niin täydellistä, ja nyt jo pelottaa että tää loppuu joskus... Haluan jäädä tänne loppuelämäksi!

Kun päästiin Pariisiin, meitä oli heti lentokentällä vastassa paikalllisen vaihtarijärjestön ohjaaja, joka vei meidät suomalaiset muiden vaihtareiden luo. Yllätyin siitä, että siellä olikin porukkaa ympäri maailmaa. Mukaan mahtui thaimaalaisia, taiwanilaisia, italialaisia, amerikkalaisia, kanadalaisia, suomalaisia, norjalaisia sekä australialaisia. Kaikki oli tosi mukavia ja tunnelma oli tietty kansainvälinen. Oltiin siis kaikki samassa hostellissa. Hostelli oli ihan Pariisin keskustassa, ja se olikin ihan hyvä. Huoneet oli siistejä ja ruoka tosi hyvää! Pariisissa käytiin veneajelulla Seinessä, Notre Damessa, Eiffeltornissa sekä tietysti shoppailtiin. Eiffeltorni iltavalaistuksessa oli yks kauneimpia asioita mitä oon ikinä nähnyt. Ja ne maisemat sieltä ylhäältä öiseen Pariisiin, aah! <3

Notre Dame

Ei kääntyny, vaikka kuinka yritin!

Niin kaunista! Näkymät Eiffelistä

Lauantaina olikin sitten jo lähtö isäntäperheeseen. Lähdin Pariisin Gare de Lyonin rautatieasemalta. Me lähdettiin siis useilta eri asemilta, riippuen siitä mihin päin Ranskaa meni. Siinä tuli aika haikee fiilis, kun eros muista suomalaisista ja kun kaikki lähti kohti omaa junaa. Siinä vaiheessa jännitti ihan hirveesti! Onneks mun vieressä istu tosi mukava kolumbialainen tyttö, joka meni myös Marseilleen. Matka kesti kolme ja puoli tuntia, mutta se meni tosi nopeesti. Perillä isäntäperhe oli mua vastassa, ja ennen kun ehdin edes junasta ulos, ne tuli jo auttamaan mua matkatavaroiden kanssa ja ottamaan kuvia. Nyt oon ollu täällä viikon, ja voin sanoo että  mun perhe on ihana! Mun perheeseen kuuluu siis äiti, isä, 17- vuotias sisko ja 19- vuotias veli. Kaikki on tosi sosiaalisia ja täällä puhutaan taukoomatta. Perhe on tosi rento, ja mitään tiukkoja sääntöjä ei ole. Ne on tosi sydämmellisiä, ja poskipusuja annetaan ihan koko ajan. Minne vaan lähenkin, niin pitää antaa poskipusu. Sama juttu kun tulee takas! Kaikki on tosi avoimia ja iloisia, ja niitä pusuja muiskautellaan ihan kaikille! Elämäntyyli on tosi rento, eikä niin kiireistä kun Suomessa. Täällä nautitaan elämästä kaikin mahdollisin tavoin, esim. liikenteessä opaskyltti kertoo missä päin on lähin patisserie (siis semmonen superleipomo, missä on kaikkia kakkuja ja leivonnaisia maan ja taivaan väliltä). Se on jotenkin niin ranskalaista! ;)

Sitten tästä paikasta, tää on aivan ihana! Oon jo ihan rakastunu tähän. Ranta on n. kilometrin matkan päässä! Turkoosin värinen meri ja valkosta hiekkaa, aah! <3 Ilmasto on ihanan lämmin, joka päivä 25 astetta tai enemmän, ja säät kylmenee vasta lokakuussa. Meidän talo on hieno, ihan uus ja remontoitu. Ja meillä on uima-allas ja takapihan puutarhassa kasvaa oliiveja! Mun huone on myös kiva, iso parisänky, vaatekaappi ja ikkuna suoraan puutarhaan. No mitäs oon sitten puuhaillut;  käynyt rannalla, shoppailemassa, juhlinut, hankkinut puhelinliittymän, bussikortin, koulutarvikkeita yms. muita tarpeellisia juttuja.  Täällä ihmiset käy ulkona tosi paljon, ja bileitä on tiedossa reilusti. :D Tänään käytiin ilmottautumassa koululla, mutta se alkaa oikeesti vasta perjantaina. Koulun alkaminen kyllä jännittää!

Muutama päivä sitten me oltiin koko suku syömässä perheen äidin veljen luona. Siellä mut esiteltii kaikille, ja se olikin aikamoinen show. :D Mun ympärillä pyöri 20 ihmistä ja kaikki huusi päällekkäin mulle jotain. Ne oli silleen "ooh kaunis vaalea finlandeise, onko sulla poikaystävää, ai ei, no me etitään sulle"! :D Sitten me istuttiin yli neljä tuntia ruokapöydässä ja juteltiin. Ruoka on ihan älyttömän hyvää! Kun syödään kotona iltasin perheen kanssa, niin ateriaan kuuluu AINA juusto ja jälkiruoka. Iltasin syödään muutenkin tosi paljon, mutta aamulla ei oikeestaan mitään, juodaan ehkä kuppi kahvia. Täällä ruoka on näille kaikki kaikessa, ja siihen nähdään aikaa ja vaivaa. Siitä myöskin puhutaan koko ajan. Rakastan tätä kulttuuria!

Näkymät mun huoneesta

Njam!

Oliivipuu

Mää ja Camille

Bisous, Aino